Ranta-aitta

 

Oletko unelmoinut yöpyväsi Porvoossa kauniissa ranta-aitassa?

Nyt sinulla on siihen mahdollisuus! Vuokraamme Jokikadulla sijaitsevaa aittahuoneistoa Paakarintupaa kesäkausina (touko-syyskuu)

 

 

Tämä vasta remontoitu n.65m² aittahuoneisto sijaitsee viihtyisällä ja idyllisellä sisäpihalla aivan joen tuntumassa.
Alakerrassa on täysin varusteltu avokeittiö/oleskelutila ,wc/suihku ja yläkerrassa iso avara tila, jossa parivuode ,2x 80cm sängyt sekä pinnasänky. Paakarintuvassa myös pieni parveke sekä laituri, joka on omiaan ohi lipuvien veneiden ihasteluun.

Majoitushinnat:

1yö 165€ (alv 10%)

Hintaan sisältyy vuodevaatteet, pyyhkeet, ilmainen WIFI, netti -TV sekä loppusiivous.
Aitan keittiö soveltuu ruuanlaittoon mutta vieraat voivat myös osallistua Ida-Marian buffet-aamiaiselle hintaan 5€/hlö.(alv 14%)

Sisäänkirjautuminen klo 13.00-16.00 välillä tai sopimuksen mukaan, uloskirjautuminen klo 12 mennessä.

Paakarintuvan lyhyt historiikki
Porvoo perustettiin jo 1300-luvulla ja niiltä ajoilta aina 1800-luvun alkuun asti Porvoo oli tärkeä
satamakaupunki, jolla oli Ruotsin kuninkaan (Suomi oli silloin osaa Ruotsia) myöntämät
tapulikaupunkioikeudet ja näiden oikeuksien nojalla Porvoo sai harjoittaa vientiä ja tuontia. Tästä syystä jokirannassa on
keskiajalta lähtien ollut pitkä rivi satamavarastoina toimivia ranta-aittoja.
1760 Porvoon paloksi kutsuttu tulipalo tuhosi melkein kaikki silloisen kaupungin talot, mukaan lukien
ranta-aitat. Vienti- ja tuontikaupasta riippuvaiset kauppiaat aloittivat kuitenkin kaupungin jälleen-
rakentamisen heti sen jälkeen. Tämän tontin kadun viereinen päärakennus rakennettin v. 1762-65.
Muut rakennukset, myös tämä, rakennettiin hiljalleen sen jälkeen. Tämä nykyinen ranta-aitta
rakennettiin v. 1810.
Sen alkuperäinen käyttötarkoitus oli toimia satamavarastona mutta Suomen liityttyä v. 1809
Venäjään, Porvoo menetti tapulioikeudet ja satamatoiminta hiljeni. Siksi rakennus muutettiin v. 1850
maalitehtaaksi ja siihen muurattiin useita tulipesiä ja muuripatoja. Mutta v. 1900 koko kiinteistö sai
uuden omistajan, joka lopetti ranta-aitassa toimivan maalitehtaan ja rakensi tilalle yleisösaunan
sekä yhdistetyn asunnon/leipomon. Sauna palveli kaupunkilaisia aina v. 1962 saakka. Asunnossa
asui ainakin ensimmäiset 30 vuotta leipurina toimiva nainen, joka samalla hoiti saunan ja
pesuvesien lämmitykset. Vuodesta 1980 Paakarin tuvaksi kutsuttu asunto/leipomo on ollut kokonaan
käyttämättömänä, kunnes se tänä vuonna otettiin uudestaan käyttöön lomahuoneistona.